Puheenjohtaja Halla-ahon kannanotto 11.9.-17
Kannanotto:
Pakolaiskiintiötä ei tule kasvattaa
Pääministeri Juha Sipilä kertoo Yleisradion haastattelussa olevansa valmis lähes kolminkertaistamaan Suomen pakolaiskiintiön 2000 henkeen vuodessa.
Vaikka kiintiöpakolaiset sinänsä ovat pienen mittaluokan kysymys verrattuna spontaanisti Suomeen hakeutuviin turvapaikanhakijoihin, ehdotus pakolaiskiintiön nostamiseksi nykyisessä tilanteessa on vastuuton ja symbolisesti merkittävä.
Ensinnäkin Suomi on yksi harvoista EU-maista, jotka ovat toteuttaneet täysimääräisesti osuutensa Italiaan ja Kreikkaan tulleiden turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista. Toiseksi Suomi oli vuonna 2015 väkilukuun suhteutettuna yksi keskeisistä turvapaikanhakijoiden kohdemaista. Pääministeri Sipilä pahensi tilannetta henkilökohtaisesti lupaamalla julkisesti kotitalonsa turvapaikanhakijoiden käyttöön, ja tämä lupaus uutisoitiin lähes reaaliaikaisesti esimerkiksi Irakissa. Kolmanneksi turvapaikanhakijoiden vuotuinen määrä on edelleen lähes kaksinkertainen suhteessa vuoden 2015 kriisiä edeltäneeseen tasoon.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja kotouttaminen maksaa valtiolle satoja miljoonia euroja joka vuosi. Nämä menot voidaan rahoittaa vain velkaa ottamalla tai julkisen vallan perustehtäviä leikkaamalla. Maahanmuuton kustannukset kumuloituvat, koska tärkeimpien turvapaikanhakijaryhmien ennuste työllistyä ja muuttua yhteiskunnan nettomaksajiksi on äärimmäisen heikko myös pitkällä aikajänteellä.
Vähin, mitä vastuullinen hallitus voisi tässä tilanteessa tehdä, on Tanskan hallituksen tavoin lopettaa kiintiöpakolaisten vastaanotto toistaiseksi. Kiintiöpakolaisjärjestelmä luotiin aikana, jolloin Suomeen hakeutui spontaaneja turvapaikanhakijoita hyvin vähän, mutta maailma on muuttunut. Pakolaiskiintiöön voidaan palata sitten, kun hallitus kertakaikkisesti katkaisee turvapaikanhakijoiden virran muiden turvallisten maiden, etenkin Ruotsin, kautta Suomeen.
Perussuomalaiset toivovat, että pääministerin puheet pakolaiskiintiön nostosta ovat pelkkää teatteria, jolla halutaan antaa hallituksen äänettömänä yhtiömiehenä toimiville ”Sinisille” mahdollisuus profiloitua ”tiukan linjan” kannattajina. Mikäli näin ei kuitenkaan ole, on syytä epäillä pääministerin arvostelukykyä.