Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon linjapuhe 22.8.2017 Hyvinkäällä eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.
Arvoisa kaupunginjohtaja, hyvä Perussuomalaisten eduskuntaryhmä!
Aluksi lämpimät kiitokset Hyvinkään kaupungille ystävällisestä vastaanotosta sekä tietysti myös siitä, että eduskuntaryhmämme on saanut täältä erinomaisen puheenjohtajan. Itsellänikin on Hyvinkääseen liittyviä, pääasiassa hyviä muistoja 25 vuoden takaa, jolloin työskentelin hetken aikaa kaupungin nuorisotoimistossa.
Viime päivinä Suomessa on tapahtunut asioita, joihin on pakko ottaa kantaa tässäkin puheenvuorossa. Sanon kuitenkin ensin muutaman sanan puolueemme tilanteesta, joka on ollut kesän aikana paljon tapetilla. Välittömästi Jyväskylän kesäkuisen puoluekokouksen jälkeen hiukan yli puolet kansanedustajistamme erosi eduskuntaryhmästä ja perusti uuden ryhmän. Kesän mittaan olemme saaneet uutta tietoa tämän operaation taustoista ja motiiveista sekä omia lähteitämme pitkin että median kiitettävän toiminnan ansiosta.
Julkisuudessa on puhuttu paljon puolueen hajoamisesta. Kesäkuussa tilanne näyttikin huolestuttavalta, ja kentällä vallitsi suuri epätietoisuus siitä, mitä on tapahtumassa. Eräät tahot levittivät paikkansapitämättömiä väitteitä puolueen valtaamisesta, sen muuttumisesta yhden asian puolueeksi tai ääriliikkeeksi. Kesän aikana sekä minä että muu puheenjohtajisto ja puoluesihteeri, samoin kuin kansanedustajamme, olemme käyneet paljon hyviä keskusteluja piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten ihmisten kanssa, kuulostelleet tunnelmia ja parhaamme mukaan oikaisseet väärinkäsityksiä ja hälventäneet niitä aiheettomia huolia ja pelkoja, joita ihmisillä on ollut puolueen linjan ja olemuksen suhteen.
Nyt, kun aikaa on kulunut hiukan yli kaksi kuukautta, voidaan tyytyväisyydellä todeta, että puolue on selvinnyt koettelemuksistaan varsin hyvin. Osa kansanedustajista lähti omille teilleen, osa omien intressiensä vuoksi ja osa huonon harkinnan vuoksi, mutta puolue ei ole hajonnut. Paikallisyhdistyksissä ja valtuustoryhmissä eroamisia tai loikkaamisia on ollut hyvin vähän. Niissäkin tapauksissa kyse on usein ollut henkilöistä, jotka ovat olleet pettyneitä esimerkiksi kunnallisvaalimenestykseensä tai luottamuspaikkajakoihin. He ovat kenties ajatelleet, että dramaattisella lähdöllä he saavat hetken julkisuutta, jonka he toivovat muuttuvan poliittiseksi menestykseksi jatkossa. Jää nähtäväksi, mutta en uskalla povata näille henkilöille pitkää poliittista ikää.
Jotkut tiedotusvälineet, samoin kuin loikkarit itse, ovat puhuneet siitä, että Perussuomalaisissa on nyt käynnissä stalinistinen puhdistus ja että eri tavalla ajattelevia savustetaan pihalle. Tosiasia on, että puolueesta ei Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen ole erotettu yhtäkään ihmistä. Loikanneiden kansanedustajien katsottiin eronneen itse, ja muutamalle muulle on lähetetty selvityspyyntö heidän julkisuuteen antamiensa lausuntojen vuoksi. Tämä on täysin normaalia menettelyä missä tahansa puolueessa.
Vaikka tapahtumat sinänsä olivat harmillisia ja varsinkin järkyttäviä, uusi tilanne antaa meille myös mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä ja terveemmältä pohjalta. Perussuomalaisten kannatus puolittui kahden vuoden hallitustaipaleen aikana, eikä tätä voi selittää pelkällä hallitusvastuun raskaudella. Jos voisi, myös hallituskumppaneiden kannatus olisi romahtanut. Sille vaihtoehdolle, jota me tarjosimme vaaliohjelmassamme vuonna 2015, on varmasti kysyntää. Ympäristössä tapahtuneiden muutosten, etenkin siirtolaiskriisin, vuoksi sille on luultavasti kysyntää enemmän kuin koskaan. Ongelma on siinä, että suuri osa äänestäjistämme menetti luottamuksensa haluumme ja kykyymme edistää tätä vaihtoehtoa hallituksessa. Meidän tehtävämme on palauttaa tämä menetetty luottamus. Se tapahtuu nostamalla takaisin toiminnan keskiöön ne teemat, joissa me olemme vaihtoehto muille puolueille ja joiden vuoksi ihmiset ovat äänestäneet meitä. Fokus on nyt pidettävä omassa tekemisessä, eikä gallupeissa. Kun teemme sitä, mitä meidän odotetaan tekevän, kannatus tulee perässä.
Puheenjohtajakampanjani keskeisenä teemana oli puolueen muuttaminen keskustelevammaksi ja moniäänisemmäksi. Puolue ei saa olla yhden miehen show, jossa tieto ei kulje, ajatukset eivät vaihdu, ja asiat päätetään ylhäällä ja tuodaan tiedoksi muille. Olen erittäin iloinen siitä vapautuneesta ja yhteenhitsautuneesta tunnelmasta, joka vallitsee niin kentällä kuin varsinkin eduskuntaryhmässä. Ryhmä on pienempi kuin ennen, mutta se on parempi, ja uskon kansanedustajiemme jakavan tämän tunteen. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen ryhmä on taas nykyistä suurempi.
Perussuomalaisten linjasta on puhuttu ja kyselty paljon. Itse näkisin, että kantavat teemamme ovat kansallinen etu ja sisäinen solidaarisuus. Kansallisella edulla tarkoitamme sitä, että suomalaisen julkisen vallan ensisijainen tehtävä on olla Suomen kansan edunvalvoja. Ketään muuta ei meidän etumme kiinnosta. Lisäksi on vaikea keksiä muutakaan perustetta Suomen valtion olemassaololle. Solidaarisuudella tarkoitamme sitä, että kaikki suomalaiset, ikään, terveydentilaan, asuinpaikkaan tai tuloluokkaan katsomatta, pidetään menossa mukana. Tämän solidaarisuuden on kuitenkin oltava sisäistä, ensisijaisesti omaan kansaan kohdistuvaa, koska muuhun meillä ei realistisesti ole resursseja. Kukaan muu ei rahoita suomalaista yhteiskuntaa kuin suomalainen yrittäjä ja työntekijä. Jos rahoittajien määrä pysyy ennallaan tai kutistuu, mutta saajien määrä kasvaa esimerkiksi huonon maahanmuuton myötä, kykymme huolehtia kenestäkään loppuu ennemmin tai myöhemmin. Tämä on matemaattinen tosiasia, jota mikään määrä hurskastelua ei muuksi muuta. Kansallisen edun ja sisäisen solidaarisuuden linja erottaa meidät niin oikeistosta kuin vasemmistosta. Se on hyvä lähtökohta kaikilla politiikan sektoreilla, joita kansanedustajamme myöhemmin tänään tiedotustilaisuudessa käsittelevät.
Hyvät kokouksen osallistujat!
Turussa tehtiin viime perjantaina islamistinen terrori-isku, jossa kuoli kaksi ihmistä ja haavoittui useampi. Teko oli osa sitä loputonta iskujen sarjaa, josta koko Eurooppa on saanut kärsiä viimeisten vuosien aikana. Meitä on moitittu siitä, että teemme iskulla politiikkaa. Se on kuulemma mautonta. Totuuden nimessä on sanottava, että olemme puhuneet leväperäisen turvapaikkapolitiikan vaaroista vuosia. Silloin meitä syytettiin aiheettomien pelkojen lietsomisesta.
Media ja poliitikot ovat vähätelleet tapahtunutta mm. sillä, että liikenteessä kuolee paljon enemmän ihmisiä. Tämä on totta, mutta liikenne on ihmisten elämälle välttämätöntä. Sen riskit on pakko hyväksyä osaksi elämää. Sen sijaan huono maahanmuuton hallinta on poliittinen valinta. Sen riskit ovat tuottamuksellisia. Sen lieveilmiöt ovat pitkälti vältettävissä, mutta tämä vaatii rohkeutta ja poliittista tahtoa. Kuolonuhrit Turussa tai viime syksynä Kajaanissa eivät ole ainoa hinta päättäjien kyvyttömyydestä. Moni muu on tullut ryöstetyksi, pahoinpidellyksi tai raiskatuksi. Pelkästään vastaanotto- ja kotoutusmenoihin uppoaa vuosina 2015-2018 lähes kaksi miljardia euroa. Nämä olisivat kaikkien mielestä suuria rahoja, jos kyse olisi mistä tahansa muusta kuin maahanmuutosta.
Miten päättäjämme kantavat vastuuta aikaansaannoksistaan? Puuhaamalla maksutonta terveydenhoitoa maassa laittomasti oleskeleville. Syyllistämällä suomalaisia. Puhumalla yksittäistapauksista. Vaatimalla malttia ja halauksia. Me olemme esittäneet konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita ratkaisuja aiemmin, ja esitämme niitä jatkossakin.
Tiedustelulainsäädäntö on Turun tapahtumien myötä nytkähtämässä liikkeelle, mikä on hyvä asia. Mielenkiintoista kuitenkin on, että tässä tapauksessa ollaan valmiita kajoamaan perustuslakiin kiireellisellä aikataululla. Miksi sama perustuslaki on nähty ylittämättömäksi esteeksi, kun siihen vetoamalla on tyrmätty Perussuomalaisten esittämiä, tilanteen vaatimia muutoksia esimerkiksi turvapaikkakäytäntöihin? Miksi silloin ei ole ollut halua eikä valmiutta tilanteen vaatimiin muutoksiin perustuslaissa?
Hyvä kokousväki!
Puoluejohdon puolesta kiitän eduskuntaryhmää hyvin alkaneesta yhteistyöstä ja toivotan parasta tarmoa alkavan syksyn haasteisiin. Sekä tietenkin hyvää kesäkokousta!