Suomalainen maatalous on keskellä koko EU-ajan vakavinta kriisiä. Lannoitteet, rehut, sähkö, polttoaineet, koneet ja rakennustarvikkeet ovat kaikki kallistuneet rajusti, eikä monella maatilayrittäjällä ole puskureita toiminnan jatkamisen turvaamiseksi.

Osa viljelijöistä on taloudellisen ahdingon vuoksi jättämässä kevätkylvöjä tekemättä, kun ei ole rahaa edes siementen, lannoitteiden ja polttoaineiden ostoon.

Maatalouden ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamiseksi perussuomalaiset esittivät eduskunnassa vuoden 2022 lisätalousarvioon 19 konkreettista esitystä, jotka yhdessä muodostavat vahvan kokonaisuuden maatalouden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden sekä maaseudun kehittämisen varmistamiseksi – ja hallituspuolueet äänestivät joka ikisen kohdan kumoon.

Ihmetystä herättää varsinkin se, että toinen päähallituspuolue keskusta viittaa kintaalla maatalouden kriisille.

 

Perussuomalaiset esitti 10 miljoonan lisäystä Maatilatalouden kehittämisrahastoon ja seuraavien lausumien hyväksymistä:

Eduskunta edellyttää, että hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää maatilojen arvonlisäveron maksuun vuosittain 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa Maatilatalouden kehittämisrahaston maksuvarmuuslainojen ja takausvastuukyvyn riittävyyden.

Eduskunta edellyttää, että hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa. kohdennetuin verotoimenpitein.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta.

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti elintarvikemarkkinalakiin tarvittavat, kriisin edellyttämät muutokset.

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää pankkien valmiutta myöntää viljelijöiden lainoihin lyhennysvapaita ja korkohelpotuksia.

Eduskunta edellyttää, että hallitus helpottaa nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta.

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa viljelijän mahdollisuutta yrityksensä velkasaneeraukseen.

Eduskunta edellyttää, että hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa.

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa maatalouden sivuelinkeinojen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä.

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maatalouden lomituspalvelujen saatavuuden.

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista.

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tuottajan maksaman alv-kannan laskemista muun muassa lihan osalta ja ottaa soveltuvin osin käyttöön samantyyppisiä verohuojennuksia lihatuottajille kuten Saksassa on tehty.

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden, mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi.

 

– JA JOKAISELLE ESITYKSELLE HALLITUS SANOI YKSIMIELISESTI: EI KÄY.

Kirjoitettu 12.3.2022

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa